Vielä sinivalkoinen lippu liehuu

Kaunis kiitos kaikille sota-ajan ihmisille, heidän panoksestaan maamme eteen tehdystä työstä.

Tiedän, vaikken pysty täysin tuntemaan kuinka rankkaa tuo aika on mahtanut olla. Lämmöstä, ruoasta, kodista, perheen lämmöstä ei ole ollut selvyyttä tai pysyvyyttä. Kukaan ei kysynyt heiltä haluavatko he mennä.

Oli mentävä, se on suomen laissa säädetty.

Uskon, että tuon ajan tuntoja monet veteraanit, lotat, sotalapset ja kotirintamaihmiset kantavat vieläkin kehossaan.

Monelle tuo aika on "suljettu" sisimpään ja sen auki repiminen voisi olla  kohtalokasta.

Itse en ole tuona aikana elänyt, Luojan kiitos, mutta molemmat vanhempani ovat...

Isäni muistaa, kuinka kotona piti sammuttaa kaikki valot ja kuinka hän, 9v poika hiippaili pimeälle pihalle katsomaan kun lentokoneet lensivät kotitalon ylitse. Hänellä on myös muistikuva ns nurkkatansseista...joita pidettiin salaa.

Äitini taasen on ollut sotalapsena Ruotsissa kahteen otteeseen ja hänellä on ajasta(ruotsin puolelta)kauniit muistot, vaikkakin tuo lapsen lähettäminen ei ole ollut kovin mieluista.Hänelle on jäänyt ikävä muisto toisesta näistä junamatkoista, kun hänen sisarensa vietiin eri paikkaan kun hän, sisar napattiin eri asemalla vieraan matkaan...se oli kuulemma molemmille lapsille kova järkytys...ja tuon uskon. Siinä on myös taatusti syntynyt pakostakin välimatkaa kotiväkeen ja se on myös jättänyt jälkensä.

Elämä ei todella ollut helppoa taistelijoille, ei kenellekään heistä ja tähän lasken nuo kaikki sota-ajan ihmiset, jokaisella oli oma taistelunsa. Kenellä leivänkannikasta, kenellä vilusta, kotoa lähtemisestä tms.

Olen ikuisesti kiitollinen Teille itsenäisestä maastamme ja syntymäoikeudesta nauttia tätä rauhan aikaa.

Unissani olen kyllä ollut useasti sodassa mukana.

Toivotan Teille kaikille suomalaisille rauhallista itsenäisyyden iltaa ja toivon että Te, jotka ette ole vielä allekirjoittaneet adressiani, kävisitte sen allekirjoittamassa, sillä suuri haaveeni on, että joku vuosi nuo juhlat ovat vain asianosaisille. Mikäli adressi paukahtaa nimiä täyteen, veisin sen mielelläni eteenpäin. Vuosilukua en pääse tuosta adresssita muuttamaan, utta TOIVO SILTI ELÄÄ. Tässä linkki: http://www.adressit.com/linnanjuhlat_veteraaneille_edes_kerran

Facebookista löytyy myös ryhmä  ja sivu asilla, tervetuloa mukaan.

Kiitos ajastanne.